Kasvatamme
metsästyslinjaisia englannin-ja irlanninsettereitä.
Kasvatustoimintamme on pienimuotoista ja tapahtuu perhepiirissä.
Erillisiä kenneltiloja ei ole. Kaikki koiramme
ovat metsästyskäytössä. Kilpaileminen
on osa harrastustamme ja ohjaa jalostustoimintaamme.
Pentuja myydään pääsääntöisesti
metsästäviin ja aktiivisiin koteihin.
We
breed red irish setters and english setters for hunters
of hunting bloodlines. Our litters are homebred.
All our dogs hunt throught out the huntingseasong which
lasts for over 6 months here in finnish Lapland.
Trials are an important part of our lives.
|
 |
Kuinka
koiraharrastukseni alkoi?
Olen
pienestä tytöstä asti ollut hulluna eläimiin.
Ajan saatossa vanhempani kyllästyivät ikuiseen
narinaani omasta koirasta ja heltyivät tai ajattelivat,
että nyt tuo tytönheitukka on varmaan niin
iso, että jaksaa hoitaa ja touhuta oman koiran
kanssa. Koska asuin vielä kotona, isäni päätti
rodun ja sanoi ”koska meillä on aina ollut
kotona setteri, ei tähänkään taloon
muuta tule”. Se oli päätetty sitten,
setteri tulee. Ja niin alkoi koiranpennun metsästys.
Sen päätimme jo aikaa sitten, että haluamme
koiran hyvistä suvuista, emmekä haksahda lehtien
– myydään koiria – palstaan. Isäni
otti yhteyttä Kanakoirakerhon
pentuvälitykseen ja sai kahden punaisia irlanninsettereitä
kasvattavien kasvattajien puhelinnumerot. Minä
soitin toiselle ja isäni toiselle. Minut tyttöihmisenä
teilattiin heti, enhän omistanut edes metsästyskorttia.
Isääni onnisti ja niin lähdettiin Fowlers
Kenneliin Upinniemeen katsomaan pentuja. Ja ennen juhannusta
-90 meille tuli narttupentu, ensimmäinen setterini,
Fowlers Inez.
Liikuin
tietenkin pennun kasvaessa koiramaisissa paikoissa ja
tutustuin koiramaisiin ihmisiin ja ennen kaikkea muihin
setterin omistajiin. Minua suositeltiin Kanakoirakerhon
jäseneksi ja hyväksyttiinkin. Kanakoirakerho
oli ”eliittikerho” jäseneksi ei päässyt
silloin kuin kahden suosittelijan kera. Mutta ajat ovat
muuttuneet…
Maisemat
vaihtuivat
|
|
Maisemat
vaihtuivat Helsingin likalla Utsjoen tunturimaisemiin kesällä
-00. Harrastamme molemmat, avopuolisoni ja minä metsästystä
ja näitä koiria. Avomieheni yritystoimintaan yhtenä
osa-alueena liittyy riekkojahtien järjestäminen
ja koiramme ovat töissä hänellä. Nuoremmat
koirat siirtyvät työläisiksi vasta kun tunnemme,
että koemaailmassa on saavutettu se mitä miltäkin
koiralta odotamme ja kun tunnemme, että koira on siihen
valmis. Koiran pitää kestää ampumista
muutoinkin kuin isännän/emännän haulikosta.
Asiakasjahdeissa haulikko rytkää enemmän kuin
yhden piipullisen…
Koirat
elävät meillä sisätiloissa perheen jäseninä.
Ne nukkuvat meidän makuuhuoneessa omilla paikoillaan
ja joskus vähän vieressäkin…
Koulutustausta
Metsästyskortin
suoritin -93 , ylioppilas vm. -91, eläinhieroja -96,
koulutettu hieroja(nimikesuojattu, TEO:n rekisterissä)-97,
liikunnanohjaaja -03. Toiminut yksityisyrittäjänä
-98 lähtien ja sillä tiellä edelleen. Hevos-ja
koirahierojana toimin pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla
-97 – 2000. Satoja erirotuisia koiria tuli käsiteltyä
ja tutustuttua moniin eri rotuihin. Täällä
Utsjoella en pääse eläimiin käsiksi niin
usein kuin haluaisin. Yritän päivittää
tietojani hyvän ystäväni, eläinfysioterapeutti
Mirka Purhon, välityksellä. Akupunktion käytön
kudospuolen hoidoissa haluan oppia ja se onkin suuri haaveeni
tällä hetkellä ammatillisesti.
Minä,
Katariina Roiha, olen virallisesti kennelnimen omistaja mutta
taustalla häärii epämääräisinä
kellonaikoina ja vuodenaikoina avopuolisoni Jarmo
Helander, jota isännäksi kutsutaan ja joka osallistuu
hyväkuntoisten koirien kanssa metsästykseen ja käypä
tuo vähän kokeissakin
